Kunnanhallituksen puheenjohtajan mietteitä koronakriisin keskellä sekä yhteenveto 6.4.2020 kunnanhallituksen tekemistä päätöksistä

Elämme merkillisiä aikoja. Täysin lumettoman ja poikkeuksellisen lämpimän talven jälkeen – termistä talvea Uudellemaalle ei edes tullut – saamme hämmästellä toista poikkeuksellista ilmiötä, ihmisten arjen ja talouden sekoittanutta poikkeustilannetta, johon kukaan ei osannut varautua. Uudenmaan eristäminen, tiesulut, joilla poliisit ja maastopukuiset varusmiehet pysäyttävät ajoneuvot, kaupunkien autioituneet kadut, valtioneuvoston toistuvat tiedotustilaisuudet televisiossa poikkeustilanteen hallitsemiseksi tehtävistä nopeista päätöksistä, kriisitilanteisiin tottumattomien kansalaisten aluksi absurdeihin mittoihin yltynyt hamstrausvimma – nämä kaikki tuovat mieleen Ilkka Remeksen romaanien maailman. 

Ihmiset ovat muuttuneet toisilleen vaarallisiksi salakavalasti leviävän pienen viruksen takia. Pelkkä kaupassa käyminen tuntuu toisaalta lähes rikolliselta teolta, toisaalta kuin tiedusteluretkeltä keskelle vihollisen rintamalinjaa. Ulkonaliikkumiskieltoa ei ole asetettu, mutta kokoontumiskielto ja suositus pitää turvaväli muihin ihmisiin riittää jo saamaan aikaan sen, että tunnelma on epätodellinen ja painostava. Elämä on muuttunut tosielämän jännityssarjaksi.

Pienen viruksen kantajista suurin osa oireettomia tai lähes oireettomia. Kukaan ei voi tietää varmuudella, kuka kanssakulkijoista saattaa olla kantaja, tai olenko itse. Epäily ja lähes kafkalainen syyllisyydentunto kalvaa mieltä, kun poistuu ovesta ulos hoitamaan aivan välttämättömiäkin asioita. Tässä tilanteessa ennakoiva syyllisyydentunto onkin hyväksi – sen käänteinen ilmaisu on vastuuntuntoinen kanssaihmisten huomioiminen sosiaalisissa tilanteissa.

Ystävät ja sukulaiset ovat viikkokausia poissa arkisesta elämästä. Työpaikalle ei välttämättä ole mitään asiaa. Työt hoituvat monessa tapauksessa kyllä tietokoneen välitykselläkin, mutta työpäivät voivat olla hyvin kaoottisia, jos koko perhe on samaan aikaan ympärillä. Yksin asuville ihmisille aika on raskasta. On tutkittua tietoa siitä, että yksinäisyydellä on selvä yhteys paitsi mielenterveysongelmiin, myös fyysiseen terveydentilaan – jos ei siis ole erakkoluonne, joka viihtyy parhaiten omissa oloissaan. Siksi on äärimmäisen tärkeää tällaisessa viikkoja kestävässä poikkeustilanteessa soittaa yksin asuville läheisilleen ja tuttavilleen, vaikka erityistä asiaa ei olisikaan. Linja elämään on pidettävä auki. 

Perheiden tilannekaan ei ole helppo. Jo nyt poliisin tilastot osoittavat, että perheen sisäisen väkivallan määrä on lisääntynyt. Puolisoiden ja lasten pakotettu sulkeutuminen kotiin pitkäksi aikaa kiristää pinnaa, sillä pohjimmiltaan ihminen tarvitsee tietyn määrän omaa tilaa ympärilleen. Kun tätä tilaa ei ole, ja siihen yhdistää taloudelliset vaikeudet ja työttömyyden, seuraa jossakin vaiheessa paineen nousu ja purkaus. Alkoholijuomien myynnissä on tapahtunut noin 20% nousu. Onkin arvioitu, että pitkittyessään kriisi johtaa siihen, että terveydenhuollon kustannukset kasvavat eniten nimenomaan alkoholin aiheuttamien terveyshaittojen osalta.

Seuraan itse tilannetta yksinyrittäjän näkökulmasta. Olen onnekkaampi kuin moni kollegani siinä, että rajoitukset eivät vaikuta merkittävästi omiin toimialoihini, tosin keväällä pidettävät yhtiökokoukset ja yksityistiekokoukset siirtyvät kesään tai alkusyksyyn, jolloin muutenkin työkiireeni ovat pahimmillaan. Keväisin työskentelen pääasiassa kotona tietokoneen ääressä. Sikäli tilanne ei näyttäydy vielä minun arjessani erityisen poikkeukselliselta. Tosin Hyvinvointikeskus Onniin ei pääse totutusti aamukahville tai lounaalle, ja ajokierros Pukkilan kirkonkylässä ei tarjoa paljon nähtävää, kun parkkipaikat ovat tyhjiä, ihmisiä ei näy missään ja Salen pihassakin on vain muutama auto. Kunnanjohtajan kanssakin pääsee rupattelemaan vain puhelimen välityksellä.

Yrittäjien ja yritysten asema poikkeustilanteessa, jossa valtiovallan määräysten takia yrittäjiltä lähtevät asiakkaat ja mahdollisuus ainoan toimeentulon hankkimiseen ja työntekijät on irtisanottava tai lomautettava, on vaikea. Varovaisen arvion mukaan joka viides yrittäjä tai yritys voi tehdä poikkeustilanteen takia konkurssin tai päätyy muuten kannattavuussyistä lopettamaan, jos poikkeustilanne pitkittyy esimerkiksi kolmen kuukauden mittaiseksi. Valtion yrityksille myönnettävistä tuista huolimatta tilanne muodostuu monille yrittäjille ja yrityksille taloudellisesti kestämättömäksi. Ahdinkoon ajautuneille yksinyrittäjille ohjataan kuntien kautta 2 000 euron kertaluonteinen tuki. Odottelemme edelleen tarkempien ohjeiden ja hakulomakkeiden saapumista kuntaan. Sekä kunta että Suomen Yrittäjät tiedottavat hakuprosessista yksinyrittäjille. Yrittäjille myönnetään myös työttömyyskorvausta kesäkuun loppuun asti. Isompien yritysten tuista kannattaa lukea esimerkiksi Suomen Yrittäjien verkkosivuilta.

Tekninen toimi pohtii osaltaan hankintojen ja urakoiden aikaistamista ja ohjaamista paikallisille yrityksille siltä osin kuin se hankintalain puitteissa on mahdollista. Vaikka kunnanhallituksen puheenjohtajalla ei ole operatiivista toimivaltaa, seuraan kaiken aikaa uutisointia, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden viestinvaihtoa, sähköpostiketjuja ja sosiaalisen median tiedottamista ja keskustelua ja otan kantaa asioihin tarpeen mukaan. Vs. kunnanjohtajan kanssa keskustelemme ajankohtaisesta tilanteesta toisinaan myöhäänkin illalla. Kunnan johtoryhmälle tilanne on kuormittava, mutta viranhaltijat ja työntekijät ovat ottaneet tilanteen kiitettävästi haltuun. Kunnan arjen ja arkisen päätöksenteon pitää pyöriä myös ns. kriisin hoidon taustalla. Kunnanhallitus kokoontuu totuttua useammin ja johtoryhmä joka päivä – etäyhteydellä tietenkin. Vs. kunnanjohtaja Juha Rehula on ollut mies paikallaan johtamaan häiriötilanteen hoitoa ja lankojen yhdessä pitämistä – vaikka hän korostaakin, että tämä on yhdessä tekemistä, ei vain kunnan sisällä vaan myös kuntien välisten kontaktien kautta. On hienoa, että tukiverkosto toimii ja vahvistuu – ja näin pitää olla myös poikkeustilanteen päätyttyä.

Itse olen viime aikoina seurannut paljon historiadokumentteja. Kannattaa muistaa, että kansakuntaa (ja koko ihmiskuntaa) ovat koetelleet paljon pahemmat ajat kuin mitä nyt elämme. Nälkä, sodat ja tuhoisat kulkutaudit ovat toistuvasti riivanneet vuosisatojen aikana suomalaisia. Köyhyys on tarkoittanut jotakin aivan eri asiaa kuin meidän nykyiset taloushuolemme tässäkin poikkeustilanteessa, se on tarkoittanut kerjäämistä, kodittomuutta ja nälkäkuolemia ilman minkäänlaista yhteiskunnan turvaa. Tuhansia vuosia sitten valtavat osat ihmisen asuttamaa maailmaa ovat palaneet poroksi tai peittyneet liejumassoihin kosmisten tapahtumien takia. Sivilisaatioita ja kulttuureita on kadonnut. Sikäli kotisohvalta käsin käytävä torjuntataistelu koronavirusta vastaan asettuu mielessäni oikeisiin mittasuhteisiin. Meillä on asiat ihan hyvin. Voimme astua nykyisten vaikeuksien yli ja jatkaa normaalia elämää.

Ilmastonmuutoskeskustelun rinnalle on ollut hyvä saada välillä muitakin puheenaiheita. Ja miten korona asiaan liittyy – nythän jo tiedetään, että matkustuksen, lentoliikenteen, ajoneuvoliikenteen väheneminen ja tehtaiden sulut ovat johtaneet suurempiin ja nopeampiin ympäristötekoihin, kuin mihinkään poliittisilla sopimuksilla on tähän asti päästy – tai tullaan pääsemään. Moni kolumnisti ja asiantuntija on toivonutkin, että entiseen menoon ei koskaan enää palattaisi. Koko ajan kasvavaan kulutukseen ja luonnonvarojen kestämättömään tuhlaukseen perustava talousjärjestelmä tulisikin ajatella kokonaan uusiksi.

Koronakriisin aikana on vihdoin tunnustettu myös kaupungistumisen ongelmat. Koronakriisin alkaessa ihmiset pakenivat kesämökeille ja kohti pohjoista Suomea epidemiaa pakoon (ja levittivät sitä mennessään). Suuret kulkutaudit ovat lähteneet liikkeelle kaupungeista, ja nyt kun varsinkin ahtaasti asuvat kaupunkilaiset istuvat eristyksissä kodeissaan ja pelkäävät saavansa taudin kerrostalon porraskäytäviltä, moni alkaa pohtimaan, onko ihmisten ja työpaikkojen sullominen isoihin kaupunkiyhteisöihin sittenkään järkevää. Suomen kaltaisessa maassa olisi tilaa asua, tehdä työtä ja yrittää muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa kaupungissa lähiympäristöineen. On ennustettavissa, että maaseudun vetovoima asuinympäristönä kasvaa huomattavasti, kunhan koronakriisi ja sen aiheuttamat pahimmat taloudelliset vahingot on selätetty.

Pukkilassa on ollut havaittavissa tänä keväänä merkkejä tonttikaupan heräämisestä. Torpin yritysalue, joka on muutaman vuoden seissyt tyhjillään, on vihdoin sekin heräämässä eloon. Toivotaan, että positiivinen vire jatkuu talouden tulevasta notkahduksesta huolimatta. Aina kun kunnanhallituksen asialistalla on asioita, jotka vievät kunnan elinvoimaa eteenpäin, tulee hieno tunne, että jossakin on onnistuttu. On toki tulossa sekin aika, että käsitellään säästölistoja ja leikkauksia. Mutta haasteiden edessä pahin virhe on sortuminen pessimismiin ja uskon puutteeseen siihen mitä on tekemässä. Kunnan alueellinen kehittäminen ja asukkaiden hyvinvoinnin turvaaminen on oltava jatkuvasti työpöydällä siitäkin huolimatta, että tiedostaisimme sen (ehkä väistämättömän) vaihtoehdon, että tämä Uudenmaan pienin kunta on joskus osa isompaa kuntaa.

Kunnanhallitus kokousti 6.4.2020 jälleen kerran etäyhteydellä. Käytäntö toimii niin hyvin, että pohdin itsekseni, jääköhän tämä pysyväksi käytännöksi myös epidemian jälkeen. Ennen kokousta kuuntelin Sinfonia Lahden etäyhteyksillä taltioidun Sibeliuksen Finlandian, joka oli julkaistu YouTubessa pari päivää aikaisemmin. Uljaastihan tuo soi, vaikka Sibeliustalon hienoa akustiikkaa jäinkin kaipaamaan, kun kukin muusikko soitti eri paikassa. Tämä on vahva symboli sille, että luovilla ratkaisuilla yhteiskunta selviää tilanteessa kuin tilanteessa.

Listaan tähän lopuksi vielä kunnanhallituksen tekemät päätökset:

•       kunnanhallitus päätti Torpin yritysalueen kunnallistekniikan suunnittelijan valinnasta (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy)
•          kunnanhallitus valitsi Hyvinvointikeskus Onnin ulkoilupihan kuntovälineiden ja kalusteiden toimittajan (Lappset Group Oy)
•          kunnanhallitus hyväksyi kaavoituskatsauksen 2020. Kunnassa ei ole meneillään kaavoitushankkeita. Uusimaa-kaava 2050 on tarkoitus hyväksyä myöhemmin kuluvana vuonna.
•          kutsuntalautakunnan jäseneksi valittiin Piritta Ahl ja varajäseneksi Timo Seppälä.
•          kunnanhallitus päätti käynnistää yhteistoimintalain mukaisen yhteistoimintamenettelyn, joka mahdollistaa lomautusten tekemisen enintään 90 päivän ajaksi. Lisäksi päätettiin, että epidemia-aikana kunta työnantajana pidättäytyy irtisanomisista. Kunnassa turvataan kriittiset ja välttämättömät henkilöresurssit sellaisten tehtävien hoitamiseen, mitä poikkeusolot edellyttävät. Työn tekemisen ja teettämisen etenemisjärjestys on ensisijaisesti nykyinen työ tai muu työnantajan määrittelemä työ, toiseksi ylityö- ym. vapaiden pitäminen sekä vuosilomajärjestelyt, sekä kolmanneksi yhteistoimintamenettely. Vs. kunnanjohtaja käyttää erityisolojen päätöksentekomallin mukaista toimivaltaa.
•          päätettiin toimista yrittäjien tukemiseksi korona-epidemian aikana. Kunnan työntekijät kokoavat yrittäjille tarvittavaa tietoa erilaisista saatavilla olevista tuista. Kunta jakaa yksinyrittäjille valtion myöntämää 2 000 euron tukirahaa, kun ohjeet lähiaikoina saadaan kuntaan. Kunta laatii paikallisia yrityksiä mainostavan tiedotteen tai mainoslehtisen, jonka tarkoitus on ohjata kuluttajia suosimaan paikallisten yrittäjien palveluja. Kunta myöntää myös kolmen kuukauden vuokravapauden pienyrityksiltä ja yhdistyksiltä epidemian ajalta.

Me paikalliset yrittäjät olemme olleet ylpeitä siitä, että kunnanhallituksessa on monta yrittäjäjäsentä, mutta kun paikallisten yrittäjien tukemisen toimenpiteistä päätettiin, todettiin, että osassa asiakohtia kunnanhallitus ei ollut enää toimivaltainen ja nämä asiakohdat jouduttiin jättämään pöydälle. Muissakin kohdin osa hallituksesta joutui poistumaan paikalta esteellisinä, mukaan lukien puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, ja kokousta jouduttiin jatkamaan tilapäisen puheenjohtajan Leena Clewerin johdolla.

Lisäksi keskusteltiin Itä-Uudenmaan sote-alueen suunnitteluhankkeesta, johon aktiiviselle osallistumiselle on pukkilalaisten etujen valvomiseksi kovasti tarvetta. Todettiin, että kuntalaisia on mietityttänyt terveyspalveluiden siirtyminen Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän järjestämisvastuualueelta Uudellemaalle. Todettiin, että jo nyt lainsäädäntö mahdollistaa terveyspalvelujen hankkimisen yli maakuntarajojen, joten mitä suurimmalla todennäköisyydellä myös 1.1.2023 käynnistyvän uuden hallintomallin jälkeen pukkilalaisilla on mahdollisuus valita terveyspalvelunsa mm. Päijät-Hämeen sote-alueelta.

Markus Kalliokivi

Kunnanhallituksen puheenjohtaja