Vuosi uudistusten tiellä

Onnintorin joulukuusi

Kesäkuussa 2017 alkanut valtuustokausi on ollut Pukkilan kunnalle askel uuteen suuntaan. Talouden tasapainottamisohjelman ankeiden (mutta tarpeellisten) säästövuosien jälkeen kunta on päättänyt katsoa jälleen eteenpäin ja päättänyt uskoa kunnan mahdollisuuksiin kehittää palveluitaan ja elinvoimaisuuttaan. Yksi valtuuston strateginen kehittämiskohde oli kunnan hallinto, ja hallinnon uudistus edellä olemmekin lähteneet liikkeille. Säästökuurin aikana monia tehtäviä on hoidettu tilapäisvoimin ja jaettu yhä vähenevälle määrälle tekijöitä. Jouduimme kunnanhallituksessa toteamaan, että tältä osin kunnan hallinto oli ajettu jo pahasti nurkkaan ja että edes lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ei riittänyt tekeviä käsiä tarpeellisessa määrin. Ikävä ja julkisuudessa tarpeettoman paljon huomiota saanut vanha liturgia siitä, että kunnan hallintoon tulee hallitsemattomasti lisää väkeä ovista ja ikkunoista, todistettiin perin juurin vääräksi. Hyvinvointipalvelujohtaja Asta Engströmin lähtö uusiin tehtäviin kesken uudistusprosessin oli esimerkki siitä, että ”pyy pienenee maailmanlopun edellä” eli että jos henkilökunnan hyvinvointia ja jaksamista ei huomioida, irtisanoutumisia tulee lisää ja koko kunnan toimintamahdollisuudet itsenäisenä kuntana kyseenalaistuvat.

Vuonna 2018 kuntaan on rekrytoitu varhaiskasvatusjohtaja Merli Lepp, rehtori Anne Leppäkoski, hyvinvointipäällikkö Sanna Saarenkoski ja elinvoimapäällikkö Katri Roivainen (joista kaksi viimeksi mainittua aloittavat tehtävissään vuoden 2019 alkupuolella). Varsinaisesti uusia virkoja on päätetty perustaa vain yksi eli elinvoimapäällikön virka. Hyvinvointipalvelujohtajan tehtävä muutettiin hyvinvointipäällikön viraksi. Uuden kuntastrategian ja uusien toimintatapojen henkilöstön keskuuteen jalkauttamiseen pestattiin määräaikaisesti Leena Kapanen, joka on hoitanut osan työajastaan myös kunnan ulkoista viestintää, joka säästökuurin vuosina ei ollut varsinaisesti kenenkään vastuulla. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden osalta päätettiin nuoriso- ja vapaa-aikapalvelujen päätoimiseksi toiminnanohjaajaksi nimittää Piritta Ahl ja liikuntapalveluiden päätoimiseksi liikunnanohjaajaksi Ida Clewer.

Ulospäin muutokset ovat näkyneet lähinnä muutoksina henkilöstössä ja viestinnän parantumisena kunnan toiminnasta ja päätöksenteosta. Kunnan ulkoinen markkinointi ja muu näkyvä elinvoimaisuuden kehittämistyö jäi odottamaan tehtävistä vastaavan henkilön rekrytointia, jota ovat jarruttaneet mm. elinvoimatyöntekijän tehtävänkuvaa ja mahdollisten markkinoinnin ostopalvelujen käyttöä koskevat erilaiset näkemykset luottamushenkilöiden keskuudessa. On kuitenkin kiirettä tärkeämpää, että kunnan tuottamat palvelut ja hallinnon toiminta ovat hyvällä mallilla, ennen kuin markkinointityö käynnistyy. Hyvinvointikeskus Onnin sosiaali- ja terveyspalvelutkin saadaan toimimaan normaalisti 7.1.2019 alkaen, jolloin kunnassa palataan ns. normaaliarkeen. Hyvää tuotetta on mieluisaa markkinoida.

Keskustelu kunnan kehittämisen mahdollisuuksista ja resursseista on usein skeptistä ja samalla viitataan palvelujen ulkoistuksiin sekä omaisuuden ja toimintojen myynteihin ja omien palvelujen keskittämiseen. Kehitys on kuitenkin linjassa sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisen todellisuuden kanssa. On parempi, mitä vähemmän pienellä kunnalla on vastuullaan tehtäviä, sillä kuntamme resurssit ovat ja tulevat aina olemaan rajalliset. Tärkeämpää on hoitaa jäljellä olevat palvelut hyvin kuin hajottaa voimavarat lukemattomille osaamisalueille, johon meillä ei ole varaa palkata asiantuntijoita henkilöstöömme, jotta pystyisimme hoitamaan asiat samalla laatutasolla kuin isot kunnat. On myös järkevää hyödyntää kuntayhteistyötä palvelutuotannossa mahdollisuuksien mukaan. Tällöin pieni kunta voi keskittää voimansa oman alueensa elinvoiman ylläpitämiseen.

Pukkilalla ei ole samanlaista kasvupotentiaalia kuin naapurillamme Mäntsälällä, joten kehitystyö täytyy suhteuttaa olosuhteisiimme ja asettaa tavoitteeksi hyvinvoiva pukkilalainen ylimitoitettujen kasvuodotusten sijaan. Valmisteilla olevassa Uusimaa 2050 -maakuntakaavassa Pukkila jää kehitysalueiden ulkopuolelle, mutta sen vahvuutena on samalla arvokas itäuusmaalainen kulttuurimaisema. Asian voi nähdä joko niin, että Pukkila on ”pelkkää peltoa” tai että arvokas maaseutumainen kulttuuriympäristö Porvoonjoen varrella on meille vetovoimatekijä, jota kannattaa markkinoida ja jonka ympärille on helppoa rakentaa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin perusteet.

Vaihtoehto kaupungistumiselle ja seinä naapurin seinässä kiinni -omakotitalorakentamiselle ei ole kovin trendikäs iskulause Pukkilan markkinointiin. Väljä rakentaminen ja maaseutumaisen ympäristön vaaliminen ovat myös kasvua rajoittavia tekijöitä, eli maakuntakaava tai oma ympäristömme eivät mahdollista mittavien asuinalueiden tai yritysalueiden rakentamista eri puolelle kuntaa. Mittasuhteet onkin järkevää pitää kohdillaan. Ylen TV-uutiset 12.12. otsikoi: ”Luonto on suomalaisille kirkkoa ja uskontoa pyhempää.” Uutisessa listattiin suomalaisten ”pyhinä” kokemia asioita, ja kärkipäässä olivat mm. koti, rauha, turvallisuus, läheiset ihmiset ja luonto – eli kaikki hyvin pukkilalaiseen asuinympäristöön kiteytyneitä asioita. (Kirkkoa ja uskontoa piti pyhänä vain 15% kyselyyn vastanneista!). Luulisi, että on paljon niitä ihmisiä, jotka löytäisivät vastinetta elämänarvoilleen juuri Pukkilasta, jos Pukkila vain erottuisi samankaltaisten maaseutukuntien joukosta uutta kotia etsiville. Ja onhan meillä kirkko ja hyvin aktiivinen seurakunta perinteisiäkin pyhiä arvoja arvostaville!

Yksi ajankohtainen elinvoimahanke on valokuituverkon saaminen Pukkilaan. Mikäli Nivos Oy:n valokuituhanke saadaan käynnistymään, nopean valokuituverkon mahdollisuudet esim. etätyöntekoon Pukkilassa paranevat. Vielä tarvitaan muutamia kymmeniä uusia liittyjiä Torpin-Kirkonkylän alueelta, jotta valokuituverkon rakennushanke saataisiin käynnistymään keväällä 2019. Myöhemmin verkkoa voidaan laajentaa muihinkin kyliin, jos liittyjiä tulee riittävästi. Esimerkiksi toimivien nettiyhteyksien osalta pukkilalaiset eivät ole nyt samanarvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen. Valokuituverkko mahdollistaisi yhtä nopeat nettiyhteydet asuit sitten Kirkonkylässä tai kylätien perällä. Hanketta edistetään mm. Joulunkajoa -tapahtuman yhteydessä Toimelassa ja Torpin valokuituillassa Rientolassa yhteistyössä Nivoksen ja Pukkikuitu ry:n kanssa.

Tehdään yhdessä Pukkilasta kaikille hyvä paikka asua, elää, ikääntyä ja yrittää. Tähän jokainen kuntalainen voi omalta osaltaan vaikuttaa. Yhteisöllisyys on voimaa!

Toivotan kaikille lukijoille hyvää ja rauhaisaa joulun aikaa sekä hyvää tahtoa vuodelle 2019!

Markus Kalliokivi / KESK
Kunnanhallituksen puheenjohtaja