Elokuu on Pukkilassa täynnä elämyksiä

Kun kesä elokuussa kääntyy loppusuoralle, Pukkilan kulttuurikesä herää kukoistukseen syyshortensian kukintojen tavoin. Jälleen kerran olen kuullut toispaikkakuntalaisten ihmettelyä siitä, miten vilkasta pukkilalainen kulttuurielämä on. Yhteisöllisiä tapahtumia putkahtelee ilmoille luontevasti kuten sieniä syyssateella; elokuun toimintakalenteri onkin niitä täynnä. Viime lauantaina pappilan puistossa järjestetty Puro Jazz Quartetin tähdittämä Jazzpiknik-tapahtuma veti paikalle 150 kuulijaa. Lämpimässä ja aurinkoisessa säässä musiikista, yhdessäolosta ja seurakunnan tarjoamista virvokkeista nauttinut yleisö sai kokea miten pieni voi olla suurta, eli muistettavien elämysten aikaansaamiseen ei tarvita valtavia esiintymislavoja ja tuhatpäisiä yleisöjä.

Paikalliset yhdistykset, yksityishenkilöt, seurakunta ja kunnan kulttuuripalvelut antavat kukin oman panoksensa kulttuurikesän sisältöön pitäjäneuvos Yrjö Siltalan viitoittamalla tiellä. 1970-luvulta saakka Pukkilan kulttuurielämää rakentanut Siltala siunattiin haudan lepoon elokuun alussa, mutta hänen elämäntyönsä elää vahvana pukkilalaisessa elämänmenossa. Galleria Koivulinnan isänä hänet muistetaan parhaiten. Ehkä kuitenkin suurin Siltalan saavutus on pukkilalainen kulttuurimyönteisyys; maatalousvaltaisesta pikkukunnasta kasvoi elävä ja aktiivinen kulttuurikunta näytelmä- ja kuvataiteen harrastajan ja avarakatseisen kuntapoliitikon johdolla. Kunnan kulttuuripanostus näkyy nykyisin Koivulinnan lisäksi Hyvinvointikeskus Onnin musiikkitarjonnassa ja näyttelyissä, sekä esim. monien kirkkokonserttien yhteistyökumppanina. Pukkilassa vuosikymmen sitten käynnistetty senioriväestölle suunnattu aktivoiva ja virkistävä kulttuuritarjonta on toiminut esimerkkinä suurimpien kaupunkien käynnistämälle kulttuurisen vanhustyön pilottihankkeelle. Yhdistykset ja yksityiset toimijat tuottavat elämyksiä omista lähtökohdistaan aikaa ja vaivaa säästämättä kuten Siltala teki aikanaan galleristina ja näytelmien ohjaajana - muistettakoon vaikkapa Musiikkia tupaan! -konsertit, Pukkilan kesäteatteri, toritapahtumat, ITE-taidenäyttelyt, Kohisevan musiikki- ja ruokaillat, Kulttuuriyhdistyksen taide- ja ruokamatkat, Pukkila Kuutamolla -tapahtuma jne.

Jazzpiknikin tapaisissa tapahtumissa ymmärtää pienen kunnan olemassaolon merkityksen. Elinvoimaisuus ei synny automaattisesti suurista mittasuhteista, vaan taidosta hyödyntää olemassa olevia vahvuuksia ja käyttää niitä pohjana jonkin uuden luomiseen. Siten syntyy uskottavaa, kiinnostavaa ja paikallisesti omaleimaista toimintaa, jossa eri elementit tukevat toisiaan. Pappilan historiallinen miljöö kauniin luonnon ympäröimänä, vieressä Koivulinna, Kohiseva ja vanha meijerialue punatiilisine piippuineen. Täyttä satoa kantavien omenapuiden alle levittäytynyt tyytyväinen, kaiken ikäisistä koostuva yleisö, ja kaiken yhteen kietova erinomainen rauhoittava musiikki auringon paistaessa lähes pilvettömältä taivaalta. Ympärillä pitäjän rauhallinen lauantai-iltapäivän elämänmeno. Elämys on kokonaisvaltainen.

Pukkilan kuntastrategiassa on nostettu esiin hyvinvointi ja elinvoima sekä yhdessä tekeminen kantavana voimavarana. Jos haluaa nähdä, mitä kuntastrategian tahtotila käytännössä voi tarkoittaa, kannattaa käydä läpi Pukkilan kulttuurikesän tapahtumat ja kokea elämyksiä, jotka paitsi tuottavat hyvinvointia, kannustavat tekemiseen ja yrittämiseen myös luovat positiivista kuvaa sekä kunnasta että meistä kuntalaisista.

Alkavana syksynä Pukkilan kunnalla on edessään myös haasteita. Palvelujohtaja Asta Engströmin siirryttyä Uudenkaupungin hyvinvointipäälliköksi elokuun alussa kunnanhallituksella on edessään uusia rekrytointeja. Kunnan kulttuuripalvelut olivat Astan vahvinta tehtäväaluetta. Kunnassa ollaan odottavalla kannalla, millaisin ajatuksin uudet viranhaltijat - jo valitut ja myöhemmin valittavat - lähtevät kuntaa kehittämään. Kunnan väkiluku on vajonnut kesäkuun lopussa pitkään aikaan alhaisimpiin lukemiin; meitä oli tällöin vain 1919. Vähennystä viime vuosien parhaisiin lukuihin on 128 asukasta. Syntyvyyden ja kuolleisuuden tasapaino on vinossa, eikä muuttoliike tällä hetkellä suosi maaseutupaikkakuntia. Elinvoimaisuuteen ja markkinointiin panostukselle on tarvetta. Aronmäen tontit Torpissa ja monet muut tontit Kirkonkylässä odottavat ostajaa ja rakentajaa. Maaseutuasumiselle suotuisammat ajat tulevat väistämättä jossakin vaiheessa ja silloin meidän on syytä olla valmiina. Pukkilan on panostettava tunnistettavuuteen kuntien joukossa. Työ kantaa hedelmää aikanaan. Hereillä on oltava aina. Muuten jäämme kehityksen junasta yksin laiturille ihmettelemään.

Päätöksenteon avoimuuden kehittäminen on ollut ensimmäisen valtuuston toimintavuoden keskeisiä kysymyksiä. Kuntalaki kannustaa ja velvoittaa kuntalaisia osallistumaan ja kuntapäättäjiä kuuntelemaan, kun asukkaiden kannalta merkittäviä asioita kunnassa valmistellaan. Entisaikaan kuntapolitikkaa tehtiin turvallisesti soraääniltä suojassa puolueryhmien kokouksissa ja kunnanhallituksen suljetuissa kokouksissa ja yleisö kommentoi päätettyjä asioita vasta lehtien yleisönosastoilla. Nyt uudet mediat mahdollistavat kuntalaiskeskustelun ja vuorovaikutuksen kuntapäättäjien kanssa milloin ja missä tahansa.

Sosiaalinen media on saanut aiempaa enemmän merkitystä tässä suhteessa. Kääntöpuolena asiassa voidaan nähdä se, että kuntavaaleissa käydään nihkeästi äänestämässä, puhumattakaan kuntavaaliehdokkaaksi lähtemisestä, mutta somessa ollaan valmiita ottamaan kantaa asioihin sitäkin tiukemmin. Some nähdään eräänlaisena oikotienä päätöksentekoon vaikuttamiseen ilman vastuun painoa, joka luottamustehtävien hoitamiseen liittyy.

Somekäyttäytymiseen liittyy myös kritiikin ja itsekritiikin puute, joka johtaa usein ylilyönteihin ja tosiasioiden katoamiseen mielipiteiden heittelyn taakse. Sen takia luottamushenkilömme harkitsevat kukin tarkoin ja omista lähtökohdistaan, osallistuvatko somessa käytäviin keskusteluihin vai eivät. Esimerkiksi itse odotan vielä vaikuttamiskanavien kehittymistä. Henkilökohtainen kohtaaminen on minulle edelleen luontevampi tapa hoitaa vuoropuhelua kuntalaisten kanssa. Sosiaalisen median muodot eivät saa muodostua vaihtoehdoksi ihmisten aidolle kohtaamiselle eikä vaihtoehdoksi elävälle yhteisöllisyydelle.

Toivotan kaikille antoisaa loppukesää kulttuurielämysten parissa ja lämmintä, aurinkoista syksyä!

Markus Kalliokivi / KESK
kunnanhallituksen puheenjohtaja